Nyt on pari kokonaista viikkoa tullut elettyä ihan sitä tavallista arkea täällä Japanissa. Normaali päivä on sellainen, että aamulla ylös ja kouluun. Päivä koulussa, jossa ostan lounasta jostakin koulun ruokalasta. Koulun jälkeen kotiin yleensä ruokakaupan kautta ja asuntolalla ensimmäisenä teen jotain ruokaa. Ruoan jälkeen sitten läksyt, suihkuun ja sitten onkin jo aika käydä nukkumaan. Kiire ei varsinaisesti ole, mutta ei sitä arkipäivänä hirveästi muuta ehdi tekemään, etenkin kun läksyjä tulee aika paljon ja niiden lisäksi on joka viikko vielä pieniä pistokokeita opiskelluista kanjeista, kieliopista ja sanastosta.
|
Katu koulumatkan varrelta |
Joskus kun ei ehdi tai jaksa laittaa ruokaa, niin ostan kaupasta jotain valmista. Täällä valmisruoat onneksi ovat paljon parempia kuin Suomessa. Ruoanlaitto asuntolalla on hieman haasteellista, sillä keittiö on jaettu kaikkien asukkaiden kanssa. Keittiö on suhteellisen iso, mutta varustelultaan hieman erilainen kuin suomalainen keittiö. Esimerkiksi kunnon uunia ei ole lainkaan, vaan vain sellainen mikroa hieman pienempi uuni, jossa voi vaikka paahtaa leipäpalan tai jotain muuta pientä. Lisäksi jokaisen pitää itse hankkia kaikki ruoanlaitto välineet ja astiat enkä ole raaskinut vain tämän neljän kuukauden vuoksi ostaa mitään kummoisia välineitä. On mulla pieni paistinpannu, pieni kattila, leikkuulauta, veitsi, yksi kulho, yksi lautanen, lasi ja muki. Lisäksi on yksi pieni eväsrasia ja iso säilytysrasia, jotta voi tehdä isomman satsin ruokaa kerralla. Onneksi muilta voi aina lainata, jos tarvii jotain muuta!
|
Tämä lasi tulee ehdottamasti mukanani takaisin Suomeen! |
Aluksi ruoanlaitto oli hieman haasteellista myös sen vuoksi, että ruokakaupassa myydään aika erilaisia asioita kuin Suomessa. Ja samatkin asiat näyttävät joskus hieman erilaisilta ja en useinkaan osaa lukea tuotteiden nimiä tai sisältöä, kun kanjit ovat tuntemattomia tai fontti jotenkin erikoinen. Suomessa myös kokkaan yleensä paljon ruokia uunissa, joten täällä on pitänyt miettiä uusiksi, että mitä sitä voi tehdä. Usein tulee tehtyä pastaa, kun se on niin yksinkertaista. Usein myös teen ruokaa yhdessä muiden vaihtareiden kanssa, ettei aina tarvitse syödä omia tylsiä suomalaisia kokkailuja.
Viime viikonloppuna pääsin myös käymään japanilaisen kotona, kun kävimme porukalla tekemässä läksyjä yhden japanilaisen opiskelijan kotona. Hänen äitinsä jopa kokkasi meille sekä japanilaisen lounaan että päivällisen! Tämän viikonlopun sen sijaan ajattelin viettää ihan vaan asuntolalla tehden kasaantuneita läksyjä ellen saa tänään tehtyä kaikkea, jolloin voisi huomenna suunnata vaikka jonnekin päin Tokiota!
|
Tamagoyaki eli eräänlainen kerrosmunakas ja ihan itse tehty! |
Lopuksi voisin vielä mainita, että täällä on nyt viikon verran ollut melkein Suomen kesäkelit. Aamulla on vielä aika viileää, mutta päiväsaikaan suorastaan kuuma. Aurinko kuitenkin laskee jo viiden maissa, joten illat ovat myös paljon viileämpiä. Sää myös vaihtelee todella nopeasti. Aamulla voi olla oikein hieno ja lämmin keli, mutta jo puolilta päivin sataa vettä ja illalla taas poutaa. Tuuli yltyy välillä myös pelottavan kovaksi! Ja siitä muistuikin mieleeni, että tulipa tällä viikolla koettua myös ensimmäinen maanjäristys. Olin omassa huoneessani tekemässä läksyjä, kun aloin ihmettelemään, että miksi tuntuu kuin pöytä ja tuoli heiluisivat hieman tai ihan kuin pyörryttäisi vaikka istuin paikoillani. Sitten se olikin jo ohi ennen kuin ehdin edes tajuta, että se oli tosiaan maanjäristys. Suurin osa maanjäristyksistä onkin vastaavanlaisia pieniä ja lyhyitä järistyksiä, joista ei tarvitse välittää. Chiba on myös melko vakaata aluetta eikä täällä kuulemma järise kovin usein eikä kovin isoja järistyksiä.
Nyt takaisin läksyjen kimppuun. Seuraavana vuorossa japaninkielinen kohteliaalla japanilla kirjoitettu sähköposti opettajalle ja sen jälkeen täytyy vielä opiskella sanakokeeseen.